Kasvatus, koulutus ja yhteiskunta, ohjeet
AIKA P2 Kasvatus, koulutus ja yhteiskunta (5 op/3 ov)
Education, Schooling and Society
Juha Suoranta
Luennot
Luennot pidetään ti 7.9 - 28.9.2007, klo 9-12 Päätalon ls. D11 seuraavina päivinä: 7.9., 14.9., 21.9. ja 28.9.
Kertauskuulustelu järjestetään 12.10 klo 9-11 Päätalon ls. D 10a.
Sisältö
Opintojaksolla tutustutaan kasvatuksen ja koulutuksen peruskysymyksiin ja keskeisiin käsitteisiin selvittämällä niiden yhteyksiä yhteiskunnallisiin ja kulttuurisiin muutosprosesseihin elinikäisen kasvatuksen ja oppimisen näkökulmista. Tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää, mitä yksilön ja yhteiskunnan suhteen muutokset ovat merkinneet yksilön oppimiselle sekä kasvatukselle ja koulutusinstituutiolle.
Kurssin suorittaminen
Kurssin voi opiskella joko a) osallistumalla luennoille, luentokuulusteluun ja kirjatenttiin, b) osallistumalla luennoille ja kirjoittamalla luennoista luentopäiväkirjan sekä osallistumalla kirjatenttiin, tai c) korvaamalla luennot alla olevalla kirjallisuudella ja tenttimällä ne yhdessä muun kurssille määrätyn tenttikirjallisuuden kanssa. Lisäksi on mahdollista d) osallistua luennoille sekä opiskella luennot ja tenttikirjat opintopiirissä.
Luentopäiväkirja (vaihtoehto b) palautetaan tekstinkäsittelylaitteella kirjoitettuna (Times 12 fontti, 1,5 riviväli) ja sähköpostin viirusvapaana rtf-liitetiedostona tai paperilla 15.12. 2006 mennessä. MUISTA KIRJOITTAA OPINTOJAKSON KOODI JA NIMI SEKÄ ILMOITTAA KORVAAVASTA SUORITUKSESTA.
Opintopiiriohjeet löytyvät alhaalta (vaihtoehto d). Opintopiirityöskentelylle on aikaa tammikuun 15. päivään 2007, jolloin opintopiiriraportti tulee palauttaa tekstinkäsittelylaitteella kirjoitettuna (Times 12 fontti, 1,5 riviväli) ja sähköpostin viirusvapaana rtf-liitetiedostona tai paperilla. MUISTA KIRJOITTAA OPINTOJAKSON KOODI JA NIMI SEKÄ ILMOITTAA KORVAAVASTA SUORITUKSESTA.
Korvattaessa luennot kirjallisuudella (vaihtoehto c) valitaan toinen alla olevista kirjoista. Kirjat on mahdollista tenttiä yhdessä muun kurssikirjallisuuden kanssa jonain syyslukukauden 2006 yleisistä tenttipäivistä tai kevätlukukauden 2007 kahtena ensimmäisenä tenttipäivänä. MUISTA ILMOITTAA TENTTIKUORESSA KORVAAVASTA SUORITUKSESTA.
Kirjallisuus
- Antikainen, A. & Rinne, R. & Koski, L., Kasvatussosiologia. WSOY. 2000. LUVUT 1, 2, ... 4, 9, 10 ja 11.
- Rinne, R. & Salmi, E., Oppimisen uusi järjestys. Uhkien ja verkostojen maailma koulun ja elämänmittaisen opiskelun haasteena. Vastapaino.1998.
- Liebkind, K. (toim.), Monikulttuurinen Suomi. Gaudeamus. 2001. LUVUT 1, 2, 3, 4 ... 9, 10, 11 JA 12.
sekä toinen seuraavista:
- Aittola, Tapio (1999). Kasvatussosiologian teoreetikoita. Helsinki: Gaudeamus.
- Suoranta, Juha (2005). Radikaali kasvatus. Helsinki: Gaudeamus.
Opintopiiri pyörii
Opintopiiri (jota kutsutaan myös lukupiiriksi) on opiskelumuoto, jossa opiskelijaryhmä kokoontuu alustuksen pohjalta keskustelemaan tenttikirjallisuuden aiheista. Tavoitteena on löytää perinteistä kirjatenttiä tarkoituksenmukaisempi tapa oppimiseen ja samalla laajentaa käytettävissä olevia opiskelumuotoja. Opintopiiri ei välttämättä ole helppotie ko. opintojakson suorittamiseksi, mutta kokemusten mukaan se on usein motivoiva sekä innostaa opiskelemaan ja vaihtamaan ajatuksia opiskeltavista aiheista. Opiskelumuotona opintopiiri kehittää yhteistoiminnallisen oppimisen taitoja ja vastuun kantamista ryhmätyön onnistumisesta.
Opintopiiri toimii seuraavasti:
1. Muodostetaan kolmesta kuuteen opiskelijan kokoinen ryhmä – asiaa auttaa jos kaikki ovat kiinnostuneita suunnilleen samasta aihepiiristä.
2. Valitaan yhdessä valinnaisista tenttikirjoista ne, joihin perehdytään. Kirjallisuutta valitaan erillisestä kirjallisuuslistasta vaadittu määrä.
3. Jokainen ryhmäläisistä lukee kirjat huolella. Samalla on hyvä pohtia jo hyviä ja keskeisiä alustuksen aiheita. Mikään ei estä tekemästä parityötä lukuvaiheessa tai lukemasta kirjan kerrallaan. Jälkimmäinen tapa on hieman edellistä vaativampi tapa, sillä siinä kirjojen lukemisesta ja esityksistä (ks. kohta 4 alla) joudutaan päättämään säntillisemmin kuin siinä, jossa ensin luetaan ja vasta sitten kokoonnutaan keskustelemaan alustusten pohjalta.
4. Kokoonnutaan sopimaan esitysten aiheet ja aikataulu. Nämä tiedot samoin kuin ryhmän jäsenten perustiedot (nimi & sähköpostiosoite) sisältävä työsuunnitelma toimitetaan sähköpostilla opintojakson vetäjälle/tentaattorille. Liuskan mittaisessa työsuunnitelmassa ilmoitetaan lukukausi (esim. slk2006), opintojakson nimi, ryhmän jäsenten nimet ja e-mailit sekä ryhmäkokoontumisten aikataulu.
5. Kukin laatii yhden, noin viiden, kuuden liuskan mittaisen, kirjallisen alustuksen, joka lähetetään sähköpostilla ennalta – muutamaa päivää ennen kokoontumista – ryhmän jäsenille. Ryhmän jäsenten velvollisuus on myös lukea alustus. Alustukset eivät ole kirjojen referaatteja, vaan kriittisiä, keskusteluun innoittavia pohdintoja kirjojen keskeisistä teemoista. Tarkoitus on, että alustukset yhdessä kattavat tenttikirjojen keskeisimmät teemat. Alustuksen loppuun kannattaa liittää muutamia ehdotuksia keskustelun aiheeksi keskustelun stimuloimiseksi.
6. Kokoonnutte kolmesta kuuteen kertaa – riippuen siis siitä kuinka monta osanottajaa ja alustusta ryhmässä on. Varatkaa aikaa ja rauhallinen tila, joka luo oppimiselle suotuisan ympäristön. Jokaisella kerralla ohjelmassa on ensin 15-30 minuuttia kestävä alustus, jonka jokainen on ottanut kommentoituna mukaan tapaamiseen. Koska kaikki ryhmän jäsenet ovat jo lukeneet alustuksen etukäteen, esiintyjän ei tarvitse lukea alustustaan enää läpi, vaan hän voi keskittyä esittelemään sitä ja tekemään mahdollisia lisäyksiä ja tarkennuksia.
7. Alustuksen jälkeen puheenjohtaja avaa noin kaksi tuntia kestävän keskustelun. Kulloinenkin alustuksen pitäjä toimii puheenjohtajana, jonka tehtävänä on pitää keskustelu käsiteltävän teeman puitteissa ja luoda keskusteluun jatkuvuutta. Puheenjohtajan tulee myös pyrkiä siihen, että kaikki ryhmän jäsenet osallistuvat aktiivisesti tähän tieteelliseen keskusteluun. Oleellista keskustelussa on opintojakson aiheisiin liittyvien kysymysten problematisointi, ei arkipäivän kokemusten raportointi.
8. Keskustelusta pidetään pöytäkirjaa ja jokainen ryhmän jäsen toimii vuorollaan sihteerinä. Pöytäkirjasta ilmenee sekä taustatiedot (aihe, ketä oli paikalla, tapaamisen kestoaika) että itse keskustelu: keskustelun yleinen kulku, keskustelun teemat, pääkohdat, mitkä ongelmat jäivät ratkaisematta, mistä asioista oli erilaisia näkökantoja jne. On huomioitava se, että keskusteluista ja alustuksista tulee käydä ilmi, että opintojakson kirjallisuuteen on todella perehdytty.
9. Kaikki alustukset ja puhtaaksikirjoitetut pöytäkirjat toimitetaan opintopiirin päätyttyä "yksissä kansissa" opintojakson vetäjälle/tentaattorille, jolla on oikeus, vaan ei velvollisuus kutsua ryhmä yhteiseen palautekeskusteluun.
10. Tentaattori arvioi ryhmän suoritustason alustusten, pöytäkirjojen ja mahdollisen loppukeskustelun perusteella. Yleensä koko ryhmä saa suorituksestaan saman arvosanan.
Education, Schooling and Society
Juha Suoranta
Luennot
Luennot pidetään ti 7.9 - 28.9.2007, klo 9-12 Päätalon ls. D11 seuraavina päivinä: 7.9., 14.9., 21.9. ja 28.9.
Kertauskuulustelu järjestetään 12.10 klo 9-11 Päätalon ls. D 10a.
Sisältö
Opintojaksolla tutustutaan kasvatuksen ja koulutuksen peruskysymyksiin ja keskeisiin käsitteisiin selvittämällä niiden yhteyksiä yhteiskunnallisiin ja kulttuurisiin muutosprosesseihin elinikäisen kasvatuksen ja oppimisen näkökulmista. Tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää, mitä yksilön ja yhteiskunnan suhteen muutokset ovat merkinneet yksilön oppimiselle sekä kasvatukselle ja koulutusinstituutiolle.
Kurssin suorittaminen
Kurssin voi opiskella joko a) osallistumalla luennoille, luentokuulusteluun ja kirjatenttiin, b) osallistumalla luennoille ja kirjoittamalla luennoista luentopäiväkirjan sekä osallistumalla kirjatenttiin, tai c) korvaamalla luennot alla olevalla kirjallisuudella ja tenttimällä ne yhdessä muun kurssille määrätyn tenttikirjallisuuden kanssa. Lisäksi on mahdollista d) osallistua luennoille sekä opiskella luennot ja tenttikirjat opintopiirissä.
Luentopäiväkirja (vaihtoehto b) palautetaan tekstinkäsittelylaitteella kirjoitettuna (Times 12 fontti, 1,5 riviväli) ja sähköpostin viirusvapaana rtf-liitetiedostona tai paperilla 15.12. 2006 mennessä. MUISTA KIRJOITTAA OPINTOJAKSON KOODI JA NIMI SEKÄ ILMOITTAA KORVAAVASTA SUORITUKSESTA.
Opintopiiriohjeet löytyvät alhaalta (vaihtoehto d). Opintopiirityöskentelylle on aikaa tammikuun 15. päivään 2007, jolloin opintopiiriraportti tulee palauttaa tekstinkäsittelylaitteella kirjoitettuna (Times 12 fontti, 1,5 riviväli) ja sähköpostin viirusvapaana rtf-liitetiedostona tai paperilla. MUISTA KIRJOITTAA OPINTOJAKSON KOODI JA NIMI SEKÄ ILMOITTAA KORVAAVASTA SUORITUKSESTA.
Korvattaessa luennot kirjallisuudella (vaihtoehto c) valitaan toinen alla olevista kirjoista. Kirjat on mahdollista tenttiä yhdessä muun kurssikirjallisuuden kanssa jonain syyslukukauden 2006 yleisistä tenttipäivistä tai kevätlukukauden 2007 kahtena ensimmäisenä tenttipäivänä. MUISTA ILMOITTAA TENTTIKUORESSA KORVAAVASTA SUORITUKSESTA.
Kirjallisuus
- Antikainen, A. & Rinne, R. & Koski, L., Kasvatussosiologia. WSOY. 2000. LUVUT 1, 2, ... 4, 9, 10 ja 11.
- Rinne, R. & Salmi, E., Oppimisen uusi järjestys. Uhkien ja verkostojen maailma koulun ja elämänmittaisen opiskelun haasteena. Vastapaino.1998.
- Liebkind, K. (toim.), Monikulttuurinen Suomi. Gaudeamus. 2001. LUVUT 1, 2, 3, 4 ... 9, 10, 11 JA 12.
sekä toinen seuraavista:
- Aittola, Tapio (1999). Kasvatussosiologian teoreetikoita. Helsinki: Gaudeamus.
- Suoranta, Juha (2005). Radikaali kasvatus. Helsinki: Gaudeamus.
Opintopiiri pyörii
Opintopiiri (jota kutsutaan myös lukupiiriksi) on opiskelumuoto, jossa opiskelijaryhmä kokoontuu alustuksen pohjalta keskustelemaan tenttikirjallisuuden aiheista. Tavoitteena on löytää perinteistä kirjatenttiä tarkoituksenmukaisempi tapa oppimiseen ja samalla laajentaa käytettävissä olevia opiskelumuotoja. Opintopiiri ei välttämättä ole helppotie ko. opintojakson suorittamiseksi, mutta kokemusten mukaan se on usein motivoiva sekä innostaa opiskelemaan ja vaihtamaan ajatuksia opiskeltavista aiheista. Opiskelumuotona opintopiiri kehittää yhteistoiminnallisen oppimisen taitoja ja vastuun kantamista ryhmätyön onnistumisesta.
Opintopiiri toimii seuraavasti:
1. Muodostetaan kolmesta kuuteen opiskelijan kokoinen ryhmä – asiaa auttaa jos kaikki ovat kiinnostuneita suunnilleen samasta aihepiiristä.
2. Valitaan yhdessä valinnaisista tenttikirjoista ne, joihin perehdytään. Kirjallisuutta valitaan erillisestä kirjallisuuslistasta vaadittu määrä.
3. Jokainen ryhmäläisistä lukee kirjat huolella. Samalla on hyvä pohtia jo hyviä ja keskeisiä alustuksen aiheita. Mikään ei estä tekemästä parityötä lukuvaiheessa tai lukemasta kirjan kerrallaan. Jälkimmäinen tapa on hieman edellistä vaativampi tapa, sillä siinä kirjojen lukemisesta ja esityksistä (ks. kohta 4 alla) joudutaan päättämään säntillisemmin kuin siinä, jossa ensin luetaan ja vasta sitten kokoonnutaan keskustelemaan alustusten pohjalta.
4. Kokoonnutaan sopimaan esitysten aiheet ja aikataulu. Nämä tiedot samoin kuin ryhmän jäsenten perustiedot (nimi & sähköpostiosoite) sisältävä työsuunnitelma toimitetaan sähköpostilla opintojakson vetäjälle/tentaattorille. Liuskan mittaisessa työsuunnitelmassa ilmoitetaan lukukausi (esim. slk2006), opintojakson nimi, ryhmän jäsenten nimet ja e-mailit sekä ryhmäkokoontumisten aikataulu.
5. Kukin laatii yhden, noin viiden, kuuden liuskan mittaisen, kirjallisen alustuksen, joka lähetetään sähköpostilla ennalta – muutamaa päivää ennen kokoontumista – ryhmän jäsenille. Ryhmän jäsenten velvollisuus on myös lukea alustus. Alustukset eivät ole kirjojen referaatteja, vaan kriittisiä, keskusteluun innoittavia pohdintoja kirjojen keskeisistä teemoista. Tarkoitus on, että alustukset yhdessä kattavat tenttikirjojen keskeisimmät teemat. Alustuksen loppuun kannattaa liittää muutamia ehdotuksia keskustelun aiheeksi keskustelun stimuloimiseksi.
6. Kokoonnutte kolmesta kuuteen kertaa – riippuen siis siitä kuinka monta osanottajaa ja alustusta ryhmässä on. Varatkaa aikaa ja rauhallinen tila, joka luo oppimiselle suotuisan ympäristön. Jokaisella kerralla ohjelmassa on ensin 15-30 minuuttia kestävä alustus, jonka jokainen on ottanut kommentoituna mukaan tapaamiseen. Koska kaikki ryhmän jäsenet ovat jo lukeneet alustuksen etukäteen, esiintyjän ei tarvitse lukea alustustaan enää läpi, vaan hän voi keskittyä esittelemään sitä ja tekemään mahdollisia lisäyksiä ja tarkennuksia.
7. Alustuksen jälkeen puheenjohtaja avaa noin kaksi tuntia kestävän keskustelun. Kulloinenkin alustuksen pitäjä toimii puheenjohtajana, jonka tehtävänä on pitää keskustelu käsiteltävän teeman puitteissa ja luoda keskusteluun jatkuvuutta. Puheenjohtajan tulee myös pyrkiä siihen, että kaikki ryhmän jäsenet osallistuvat aktiivisesti tähän tieteelliseen keskusteluun. Oleellista keskustelussa on opintojakson aiheisiin liittyvien kysymysten problematisointi, ei arkipäivän kokemusten raportointi.
8. Keskustelusta pidetään pöytäkirjaa ja jokainen ryhmän jäsen toimii vuorollaan sihteerinä. Pöytäkirjasta ilmenee sekä taustatiedot (aihe, ketä oli paikalla, tapaamisen kestoaika) että itse keskustelu: keskustelun yleinen kulku, keskustelun teemat, pääkohdat, mitkä ongelmat jäivät ratkaisematta, mistä asioista oli erilaisia näkökantoja jne. On huomioitava se, että keskusteluista ja alustuksista tulee käydä ilmi, että opintojakson kirjallisuuteen on todella perehdytty.
9. Kaikki alustukset ja puhtaaksikirjoitetut pöytäkirjat toimitetaan opintopiirin päätyttyä "yksissä kansissa" opintojakson vetäjälle/tentaattorille, jolla on oikeus, vaan ei velvollisuus kutsua ryhmä yhteiseen palautekeskusteluun.
10. Tentaattori arvioi ryhmän suoritustason alustusten, pöytäkirjojen ja mahdollisen loppukeskustelun perusteella. Yleensä koko ryhmä saa suorituksestaan saman arvosanan.
posted by Juha Suoranta at 3:57 AM
0 Comments:
Post a Comment
<< Home